Me rakennesuunnittelijat

Vielä ehdittiin tehdä muutoksia lattiarakenteeseenkin, tarkemmin sokkelin, hirren ja alapohjan liitokseen, jotka vaikuttivat myös perustussuunnitelmiin. Huomasimme ensinnäkin, että toisin kuin olin luullut, rossipohjarakenteen voi tehdä niinkin, että alapohja ei ala samasta kohdasta hirren kanssa vaan on upotettu sokkelin yläreunan alle. Minä kun olin luullut, että se on ihan selvää, että rossipohjarakenteessa alapohjan rakenteet ovat kokonaan hirren kanssa tasassa, sokkelin yläreunan yläpuolella. Aiemmissa suunnitelmissa alapohja oli limitetty n. 30-70 suhteessa sokkelin ja hirren kanssa vierekkäin. Jotta huonekorkeudesta ei jouduttu tinkimään ja lattiakorkoa saatiin nostettua, päädyttiin muuttamaan rakennetta katon rajassa. Huomattiinkin yhtäkkiä, että meidän suunnitelmien vaarnapalkkien liitoskohta ei olekaan vakiorakenteinen, mutta kun se muutettaisiin vakiorakenteiseksi, onnistuisi muutos vaivattomasti. Se, mikä on todellisuudessa tämä vakiorakenne, ja miksi meille ei muka alunperin oltu tarjottu sitä vakiorakenteista, ei minulle ole vieläkään selvinnyt. Joka tapauksessa nyt muutoksen jälkeen esim. märkätilojen n. 8 cm betonivalulaatat saatiin nostettua korkeammalle ja täysin hirren kanssa samalle tasolle.

Tässä rakenteen ennen ja jälkeen kuvat. Ei siis vieläkään aivan ideaali ja selkeä liitos, mutta parempi kuin ennen muutosta.

Toinen muutos, joka vaikutti myös pääkuviin, olivat maan korot. Täytöt oli alunperin suunniteltu niin korkeiksi, että maan ja alimman hirren alareunaan oli pahimmillaan matkaa vain 240 mm (!). Vaatimushan on siis vähintään 300 mm ja suositus mieluummin lähempänä 400 mm. Päivitetyissä suunnitelmissa korkoja muutettiin niin, että etäisyys on nyt riittävä. Tämän tärkeydestä olemme saaneet kyllä nähdä aivan elävän esimerkin; työmaalla on rakennusaikaisena tukikohtana toimiva pieni mökki, joka oli perustettu vähän liian matalalle. Ihmettelimme, kun takaseinä oli ottanut aika laajalti kosteutta ja tuoreet puunpalaset homehtuivat syksyn aikana. Siirrettyämme mökin paikkaa asettui se melko korkealle maanpinnasta ja eron huomasi välittömästi - seinät olivat kuivat ja ilmakin kiersi paremmin. Tosin, kevyt, lautarakenteinen mökki ei kauaa otakaan kuivuakseen, jos olosuhteet ovat hyvät. Näin ollen sen kummempia haittoja ei ole vuosienkan saatossa ehtinyt syntyä.

Ja vielä jatkuu rakennekuvien syynäys, perustuskuvat kun voisi kohta ulkomuistista jo jäljentää ja räystäidenkin rakennetta on kommentoitu. Pääkuvia on myös tuijoteltu, varsinkin pohjakuvaa, sillä ikkunatilaus olisi tarkoitus pian laittaa menemään ja tässä en halua ottaa mitään riskejä. Listaus on tarkistettu jo ainakin kolmesti ja ainakin yhtä monta kertaa aion vielä tarkistaa uudelleen!

Kommentit

  1. Terve. Perustusleikkauksessa jäi mietityttämään tuo alimman hirren veden tippuminen. Vesihän tippuu alimmasta kohdasta, eli hirren pitäisi olla sokkelia selkeästi ulompana. Toinen mitä mietin, mikä tehtävä on solumuovilla 2x10mm (aivan kuvan alareunassa) ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Hyvä kysymys ja huomio; kuva siinä mielessä valehtelee hieman, että nyt varsinkin kun alin hirsi - joka meillä on kokonainen - on paikallaan, on tippanokka selkeästi sokkelin ulkopuolella, tarkalleen ottaen 2cm sokkelin reunan yli. Kuvasta poiketen meillä on myös niukkaprofiilinen malli, eli ei tuollainen perinteisempi lovettu malli, jolloin tippanokka on ikäänkuin entistä ulompana.

      Solumuovi alapohjassa on itseasiassa jätetty pois vastaavan mestarimme kanssa käymien pohdintojen tuloksena. Ilmeisesti tällä oli haettu sitä, että kosteus ei pääsisi nousemaan alapohjaan, mutta sorapatjassa on niin hyvät kapillaarikatkot murskeen jälkeen, että emme siksi kokeneet tätä aiheelliseksi. Aikahan sen näyttää, mutta mielestämme tuo ennemminkin estää veden liikkumista alaspäin kuin estäisi sen liikkumista ylöspäin.

      Poista

Lähetä kommentti

Jätä ihmeessä kommentti! :)

Suositut tekstit