Talo tulevillekin sukupolville

Kuten edellisessä päivityksessä jo hieman mainostinkin, olemme päässeet tosissaan rakentamaan tulevan talomme puurakenteista lattiaa. Työ on osoittautunut odotettua moninaisemmaksi ja todella kaikinpuolin käsityöksi. Seuraavaksi avaankin hieman, mitä työvaiheita on vaadittu, että lattia on valmis Ekovillapuhallusta varten.

Ja mainittakoon tähän väliin, että projektia pääsee seuraamaan aavistuksen ajantasaisemmin instagramin puolella. Päivitykset löytyvät oman hashtagin takaa, joka piti myös tallettaa hamaa tulevaisuutta varten. Tietävät sitten, että kyllä me tähän aikaa muutakin luettiin kuin sanomalehtiä :D

Ennen kuin lattianrakennusta pääsi edes aloittamaan, niin koko hommahan alkoi sorapatjan siivouksella. Kuten kuvasta näkyy, alapohjaan oli jäänyt ja kertynyt aivan valtava määrä roskaa. Kyllä ei harmittanut sen jälkeen katsella lopputulosta, kun viimeisetkin betonikokkareet, metalliromut ja styrox-säkit oli nosteltu pois. Ja nyt kelpaa ryömiä pimeässä ryömintätilassa, kun ei loukkaa itseään törröttäviin nauloihin tms.

Sorapeti ennen siivousta...

 ... ja sen jälkeen:

1. Ensimmäisenä rappasimme sokkeleiden spu-eristeistä irtonaiset betonijäämät ja sokkelit imuroitiin huolellisesti. Hirren ja sokkelin liitos teipattiin, jotta mahdollinen suora "näköyhteys" alapohjasta ulos estettäisiin. Käytimme teippaamiseen Contega Solido Exo-teippiä, joka on siis Tiivistalon tuote ja ominaisuuksiltaan erittäin hyvin liimautuva, mutta myös diffuusioavoin.

2. Rakennekuvien mukaisesti lähimme rakentamaan puurossipohjan runkoa. Haltiapalkit leikattiin oikeaan mittaansa. Palkit pysyivät hyvin paikallaan pilareista törröttävien harjaterästen ansiosta, ja niillä palkki kiinnitettiinkin lopuksi, kun koko komeus oli saatu aseteltua ensin oikeaan korkoonsa. En tiedä mistä johtui - oliko maa pilarien alla antanut periksi vai oliko perustustekijöillä tullut mittavirheitä pilarien korkojen kanssa, mutta aika paljon vaati hinkkaamista, että mies sai palkit oikeaan korkoon..

3. Puhdistetun sokkelin päälle levitettiin siis bitumihuopa. Tämän jälkeen betonisokkeliin propattiin laudat, joiden päälle kannatinlaudat ja lattiavasat sitten tulivat makaamaan.

4. Kannatinlautojen ja lattiavasojen asennus aloitettiin proppaamalla ensin kannatinlaudat sokkeleiden lautoihin ja sitten kiinnittämällä lattiavasat alakautta naulaamalla. Sokkelit kuitenkin osoittautuivat enempivähempi kieroiksi, joten jokainen palkki piti kiilata ja shimmata (niinkuin A tuskaili) erikseen. Tämän takia olikin helpompaa, että kannatinlaudat naulattiinkin vasoihin ensin, ja sokkeliinkiinnitys hoitui päältäpäin. Tämä oli koko rakenteen selkeästi aikaavievin ja hermoja vaativin vaihe. Onneksi kaikki palkit, vasat ja kannatinlaudat ovat nyt paikallaan!

5. Raakapontin sahaaminen ja latominen. Tähän käytin kolme kokonaista päivää, saha lauloi niin, että olin aivan tulehtunut itsekin! Käsiä ja hartioita särki aivan tosissaan. No eipä se ihme, lautoja on jo nyt sahattu varmasti lähemmäs 3500 kpl. Kaikki sahatut laudat kannettiin sisälle vasoja pitkin taiteillen. Lautojen latominen paikalleen olikin sitten erittäin palkitsevaa, työn jälki nimittäin näkyi nopeasti ja lisäksi laudoituksen päällä pystyi kävelemään, mikä helpotti talon sisällä liikkumista huomattavasti. Mieheni askarteli läpivientien kohtiin siistit reiät, joten lopputulos on mielestäni aika hieno.

6. Raakaponttirivit kiinnitettiin muutamilla ruuveilla sieltä täältä ja päätyihin askarreltiin vielä puuttuvat soirot, jotta lattia olisi tiivis. Väleihin nidottiin sanomalehtiä, jotta mahdolliset aikojen saatossa kuivumisen aiheuttamat reiät tippuneista oksista ja muut raot eivät päästäisi Ekovillaa varisemaan alapohjan sorapatjalle. Reunoihin ja päätyihin naulasin rimoja pitämään papereita paikallaan, mutta myös tiivistämään reunat.

7. Päälle ruuvattiin pitkillä ruuveilla ristikoolaus. Villatilaan jäävät sähköjohdot ja muut putket kulkevat kätevästi koolauksen välissä. Hirttä vasten tuleviin vasoihin ja koolinkeihin nidoimme pellavanauhaa, joka estää mm. lattian natisemista, mutta myös tiivistää rakennetta.

Aijai miten sotkuisen näköistä... talosta reilusti yli 50 % valmista lattiapintaa valmiina Ekovillapuhallusta varten!

Tadaa! Lattiarakenne on näin valmis vastaanottamaan Ekovillan. Jes! Tuntuu hyvältä rakentaa rossipohjaa, ja olen todella iloinen, että tajusimme sen olevan mahdollista. Aiemmin mekin olimme jotenkin tyytyneet ajattelemaan, että betoni on ainoa vaihtoehto, mutta ei se ole! Kyllähän työvaiheita riittää, mutta on se sen arvoista, jos tämä talo toivon mukaan kestää myös seuraavillekin sukupolville.

Ja hommat jatkuu!

Janina